Omat tietoni

 Perheeseeni on aina kuulunut koiria. Ensimmäinen perheen koira oli punainen irlanninsetteri Topi, joka oli enemmänkin kotikoira, vaikka se tuttujen metsämiesten kanssa kävikin metsällä. Topin jälkeen isä oli päättänyt, että uutta koiraa ei tule. Noh, kuinkas siinä sitten kävikään, kolme vuotta Topin kuoltua kultainen noutaja Roosa marssi kotiimme. Roosa tuli meille koirakodin kautta 1,5-vuotiaana. Alun alkaen isä oli katsonut samaisesta koirakodista saksanpaimenkoiraa mutta Roosa valloitti persoonallaan ja niinpä isä päätyi siihen. Roosa oli loistava kotikoira, jonka kotikoiran ura sai rajun lopun 9-vuotiaana kun minä innostuin koira harrastuksesta ja lähdimme Roosan kanssa koirakouluun.

     Hiukanhan tuo koiran korkea ikä hidasti oppimista mutta niin vain Roosakin oppi istumaan sivulla ja seuraamaan. Minä olin tässä  vaiheessa 14-vuotias ja kun yritin tarjota pikku sormea koiraharrastukselle, niin eihän se niin mene vaan harrastus imaisi koko ihmisen. Roosan kanssa sitten käytiin toko-harjoituksissa, näyttelyissä, SNJ:n leirillä ja monessa muussa tapahtumassa.
Roosa jouduttiin lopettamaan yllättäen, kun se oli 11 ½-vuotias.

 Koiran  kanssa tekemisen lisäksi olen aina ollut kiinnostunut myös järjestötoiminnasta ja olenkin ollut useaan otteeseen talkoolaisena niin näyttelyissä kuin mejä- nou- ja nome-kokeissa. Lisäksi toimin Savon Nuuskujen hupiset vastaavana Iisalmen alueella ja tein yhdistyksen lehteä useamman  vuoden. Sittenmin olen muuttanut Jyväskylän seudulle ja ujuttautunut Keski-Suomen Noutajakoirayhdistyksen toko-kouluttajaksi, johtokunnan jäseneksi. Olen Keski-Suomen kennnelpiirin nuoriosovastaava ja toimin Kiharakerhot Ry:ssä toko-vastaavana ja olen Suomen Sileäkarvaiset noutajat Ry:n mejä- toimikunnassa jäsenenä. Eli niin kuin näkyy niin hommia on tullut otettua avstaan enemmänkin.

     Jo Roosan aikana olin haaveillut uudesta pennusta. Isän lämmittely  ajatukselle ei ollut kuitenkaan tuottanut tulosta mutta kun Roosa  siirtyi autuaammille metsästys maille, minä itse päätin, että koirahan tulisi ja ryhdyin säästämään rahaa. Puolitoista vuotta Roosan kuoltua asteli topakka sileäkarvainen noutaja tyttö Lessa kotiimme.  Sitä ennen olin kovasti pähkäillyt sileäkarvaisen noutajan ja kiharakarvaisen noutajan välillä, mutta tuossa vaiheessa ensimmäiseksi  pennusta asti koulutettavaksi koiraksi kihara tuntu liian haastavalta. Siihen aikaan oli myös koira tuttuni Maire ottamassa laumanlisäystä ja tuli puheeksi, että Anneli Koskiselle oli tulossa pentue Tytistä(Pepperment my miss miracle) ja Otosta (Blissfire´s Bigwig) ja päädyimme ottamaan pennut samasta pentueesta Pepperment- kennelistä. Kyllä oli kauhun paikka soittaa ensimmäistä kertaa Annelille ja kysellä pentueesta, olinhan kuullut, kuinka tarkka Anneli on pennunostajien kanssa.


     Mairepa oli jo ehtinyt minusta Annelille kertomaan, joten helpotuksekseni sain kuulla, että kyllä minä pennun Annelilta saisin ostaa. Lessan kanssa on sitten päästy harrastamaan enemmän kuin Roosan kanssa mutta Lessasta enemmän hänen omassa esittelyssään. Lessan tulon jälkeen on koiraharrastus vetänyt entistä    enemmän puoleensa ja nykyisin suurin osa vapaa-ajasta kuluu koiraharrastuksen parissa. Talkoissa on puuhasteltu ja kaiken näköistä tapahtumaan järjestetty. Toimitin Savon Nuuskujen jäsenlehteä (Karvan verran) kolmisen vuotta mutta jouduin luopumaan siitä, kun siirryin opiskelemaan pois yhdistyksen alueelta. Pätevöidyin kehäsihteeriksi 2006 ja sen jälkeen olen tykännyt kehäsihteerin pestistä sen verran, että on tullut useampi näyttely käytyä ihan kehäsihteeri puuhissa.Mejä:n koevastavan kortin suoritin vuonna 2007 ja koulutusohjaa kortin 2008.


     Pohjois-Savon kennelpiirin nuorisojaostossa olen ollut mukana useamman vuoden välillä sihteerinä ja puheenjohtajana, mutta nykyisin  olen siirtynyt täysin Keski-Suomen kennelpiirin alueelle ja toiminkin alueella nuoriso vastaavana.  Harrastuksista mukaansa on tempaissut erityisesti mejä eli metsästyskoirien jäljestämiskoe ja toko (tottelevaisuus kokeet). Lisäksi treenailen jonkin verran nomea. Näyttelyissä on tullut seilattua niin kehäsihteerinä kuin oman koiran kanssa. Tällä hetkellä asustelen mieheni kanssa Laukaassa ja opiskelen Jyväskylän yliopistossa pääaineena ympäristötieet mutta tulevaisuudessa olisi tarkoitus valmistua biologian ja maantiedon opettajaksi.